Sosiaalityö mukaan työllisyyskeskusteluun

Julkaistu Aamulehdessä 9.9.2020

Syksyn kuumin poliittinen puheenaihe on työllisyystoimet. Haluamme tuoda sosiaalityön näkökulman keskusteluun,  sillä  sosiaalityössä huomataan ne työllistymisen esteet, jotka usein jäävät julkisessa keskustelussa näkymättömäksi.  Listaamme omassa työssämme näkyviä työllistymisen esteitä.

Velkaneuvonnan puute tai kuukausien jono velkaneuvojalle aiheuttavat sen, ettei työtön, jolla on kertynyt velkoja ulosottoon, uskalla ottaa työtä vastaan. Velkoja ei automaattisesti ulosmitata työmarkkinatuesta, mutta palkkatuloista kylläkin. Velallinen työtön on valmis maksamaan velkansa, mutta pelko siitä, että palkasta ei jää tarpeeksi elämiseen aiheuttaa sen ettei työtä uskalleta vastaanottaa ilman velkaneuvojan apua suunnitelman tekemiseen. Jos työtön ei pääse tekemään velka suunnitelmaa nopeasti, ei mahdollista työtä uskalla ottaa vastaan. Työn vastaanottamisen pitää olla aina kannatettava vaihtoehto, eikä pelko byrokratiasta.

Näyttää siltä, että työnantajan on halvempaa teettää ylitöitä olemassa olevilla työntekijöillä kuin palkata uusia työntekijöitä. Monissa yrityksissä olisi tarvetta lisätyövoimalle, ainakin silloin tällöin. Olisi mietittävä miten kannustaa yrittäjiä palkkaamaan toinen tai kolmas työntekijä.

Ajokortin puute on yksi syy miksi kaikkea työtä ei voida ottaa vastaan. Pienemmissä kaupungeissa ei ole toimivaa julkista liikennettä, eikä useat työpaikat sijaitsee taajamissa vain erilaisilla teollisuusalueilla joihin on mahdoton kulkea ilman omaa autoa. Ajokortti ja auto ovat niin suuria kustannuseriä pitkään työttömänä olleelle, ettei niiden hankinta ole realistista vaikka se automaattisesti parantaisikin työllistymisen mahdollisuutta.

Meillä on paljon työttömiä jotka syystä tai toisesta eivät voi tehdä kokoaikaista työtä. Järjestelmäämme vaatii kuitenkin, että he ovat kokoaikatyön hakijoina. Järjestelmä tunnistaa heikosti näiden työttömien mahdollisuudet. Meillä on jo nyt olemassa erilaisia taloudellisia kannustimia tähän, mutta työnantajat eivät ole niistä tietoisia ja ymmärrettävästi osatyökykyisen palkkaaminen mietityttää. Toimivalla ohjauksella voitaisi tarjota työnantajalle konkreettista tukea työhön opastuksessa osatyökykyisten kohdalla.

Meiltä puuttuu toimiva malli pitkäaikaissairaiden työllisyyden hoidossa. Tällä hetkellä järjestelmä pakottaa pitkäaikaissairaat työttömiksi työnhakijoiksi vaikka todellisuudessa he eivät ole työkykyisiä. Tarvitaan sekä osa-aikainen eläkejärjestelmä, että kunnille tukea eläkeselvittelyjen tekemiseen.

Työllisyyttä hoitaa tällä hetkellä valtio ja kunta yhdessä. Välillä voi käydä niin, että tehdään päällekkäistä työtä ja välillä ihminen putoaa molemmista järjestelmistä. Kuntakokeilun aloitusta on odotettu pirkanmaalla koko tämä vuosi ja ainakin julkisella puolella toivotaan, että kuntakokeilu pääsisi alkamaan vuodenvaihteessa. Toimiessaan kuntakokeilu vapauttaa työllisyydenhoidon resursseja toimimaan oikea-aikaisesti, yksilöllisesti sekä ennaltaehkäisevästi.

Veera Kiretti, Sosionomi (AMK) Valkeakoski

Minna Minkkinen, sosionomi (AMK) Tampere

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.