Hyvät kuulijat

Tervetuloa Tampereelle. Säästän Tampere-läpät illan tilaisuuteen ja keskityn nyt muutamaan itselleni tärkeään poliittiseen kysymykseen.

Tämän hetken tietojen mukaan sosiaali-ja terveysvaliokunta saa syksyn aikana käsittelyyn lastensuojelulain uudistuksen. Kyseessä ei ole kokonaisuudistus, jota kentällä pitkään on toivottu, vaan tässä uudistuksessa pyritään ratkomaan muun muassa hatkaamista ja rikollisuutta. Esityksessä on myös pyrkimys hyvää, että lastensuojelulaitoksesta kadoksissa oleva lapsi löydettäisiin mahdollisimman nopeasti, mutta esityksen perusvire on kontrollin ja rajoitusten lisäämisessä. Nämä eivät kuitenkaan ole vuosien saatossa olleet niitä toimenpiteitä, joilla saadaan aikaan hyviä tuloksia. Se mitä tarvitaan, on pysyvät ammattilaiset ja riittävät resurssit.

Hälyyttävin asia tämänhetkisessä esityksessä on mahdollisuus sijoittaa lapsi toistaiseksi erityistason suljettuun laitokseen. Tämä tarkoittaisi, että sosiaalityöntekijä tekee päätöksen lapsen perusoikeuksien rajaamisesta, kuten liikkumisen rajaamisesta, ilman päättymispäivää. Tätä ei saa päästää tapahtumaan. Aina kun rajaamme näin merkittäviä perusoikeuksia, kuten liikkumisen vapautta alaikäisiltä, on siinä oltava päättymispäivä. Vanki tietää tuomionsa päättymispäivän. Minä en sosiaalityöntekijänä ole valmis ja halukas tekemään näin merkittäviä yhteiskunnasta ulossulkevia ja perusoikeuksia rajaavia päätöksiä, joissa ei ole päättymispäivää.

Hallituksen haukkuminen on tässä vaiheessa niin helppoa, että melkein hävettää. Juuri mikään mitä he ovat tehneet ei ole tuottanut toivottua tulosta. Työttömyys on ennätyslukemissa, asunnottomuus on räjähtänyt, lapsiperheköyhyys ja köyhyys on lisääntynyt ja leipäjonot kasvavat kasvamistaan. Ihmiset jättävät lääkkeitä ostamatta, syöpähoitoja väliin ja lapset menevät nälkäisinä nukkumaan. Puhumattakaan hallituksen työntekijöitä kohtaan hyökkäämisestä. Ilmastopolitiikka on aivan onnetonta. Valtion velka ei ole vähentynyt, eikä talous ottanut tuulta purjeisiin. Leikkauslistat ovat lähinnä vaan tulevaisuuden velkalistoja. Meininki on kaikin puolin hyvin 90-lukulaista. Ja se on kestämätöntä.

Tunkkainen meininki on muuallakin kuin Suomen hallituksessa. Taantumukselliset ja vaaralliset äärioikeistolaiset liikkeet nostavat jälleen päätään. Tämä ei ole tapahtunut umpiossa vaan eriarvoistavan uusliberalistisen politiikan seurauksena. Samaa jatkumoa tekee tämä hallitus leikkaamalla sosiaaliturvasta, koulutuksesta ja kaikesta siitä, mikä on kasvualusta

YK:n raportin mukaan naistenoikeudet taantuivat viime vuonna lähes neljäsosassa maailman maista. Syitä ovat muun muassa: demokratian heikkeneminen, ilmastonmuutos, konfliktit ja sodat. Raportti korostaa, että naisviha on yleistynyt, ja tasa-arvon vastustajat pyrkivät aktiivisesti heikentämään yhteistä näkemystä keskeisistä oikeuksista, kuten abortti oikeudesta.

Yhtenä esimerkkinä voidaan pitää halua kaventaa naisten ja vähemmistöjen ihmisoikeuksia.  Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen eurooppalainen kattojärjestö ILGA-Europen tuore vuosiraportti kertoo, että sateenkaarivastaisuus on nousussa, mikä on äärimmäisen huolestuttavaa. Sateenkaarivastaisuus on suorassa yhteydessä äärioikeiston ja autoritäärisen politiikan nousuun. Sateenkaari-ihmisten ihmisoikeuksia halutaan kaventaa ja kuten olemme muun muassa Iso-Britaniasta nähnyt, niitä myös kavennetaan. Tämä ei ole poliittinen sattuma, sellaisia harvoin on. vaan osa isompaa antigender-liikettä.

Tällä hetkellä Euroopassa niin sanottu antigender-liike saa valtavia tukisummia toimintarahaa kristillisiltä ja äärioikeistolaisilta tahoilta ympäri maailman, pääasiassa Yhdysvalloista ja Venäjältä. Antigender-liike on lukuisia taantumuksellisia poliittisia voimia yhdistävä liike, jonka ytimessä on ultrakonservatiivisissa arvoissa ja tavoitteissa. Liike keskittyy vastustamaan sateenkaarioikeuksia ja sukupuolten tasa-arvoa, mutta sillä on tiiviitä yhteyksiä muun muassa islamofobisiin, antisemitistisiin ja muihin rasistisiin liikkeisiin.

On aivan kestämätöntä, että katseet kohdistuvat transihmisiin, jotka ovat prosentti koko väestöstä. Olemme väärän prosentin kimpussa. Meidän pitää katsoa sitä prosenttia väestöstä, jolle on kasaantunut suurin osa vauraudesta. Varallisuus ja vauraus keskittyy yhä voimakkaammin, ja tämä kehitys on nopeampaa kuin tuloerojen kasvu. Vaurauden kasaantuminen lisää yhteiskunnallista epävakautta, vähentää sosiaalista liikkuvuutta ja on kaiken kaikkiaan vaan helvetin tuhoisaa politiikkaa maapallolle ja ihmisille. Jos sitä vaalivoittoa vasemmistolle, niin saadaan tämä suunta muuttumaan. Me olemme liike, joka tekee reilun siirtymän, me olemme liike, jonka käsissä maapallo on mahdollisuus olla elinkelpoinen vielä pitkään. Meidän suuntamme on kestävä kaikille paitsi miljardööreille ja diktaattoreille. Jottei tämä mene aivan vappupuheeksi, niin totean vain, että vasemmistolainen politiikka nyt vaan on reilumpaa ja parempaa.

Gallupit myös tukevat tätä ajatusta, koska menee paremmin kuin koskaan. Eikä ole ihme. Meidän politiikkamme on johdonmukaista ja uskottavaa. Haluan tästä erityisesti kiittää teitä.

Hallitus tekee todella kovaa politiikkaa ja vasemmisto on väsymättömästi tehnyt töitä niin europarlamentissa, eduskunnassa kuin kunnissa ja hyvinvointialueilla, että hallituksen politiikka ei osuisi niin lujaa lapsiin, lapsiperheisiin, duunareihin, opiskelijoihin, työttömiin ja eläkeläisiin. Tämä työ jatkuu myös seuraavalla eduskuntavaalikaudella. Koska vaikka mitä me itsellemme sanommekin, niin aina on vaalit tulossa, menossa tai käynnissä. Ja eduskuntavaalit kolkuttelevat jo ovella.

Josta tulikin mieleen, että lopuksi vielä haluan fiilistellä syksyn tärkeintä poliittista tapahtumaa. Eli seksivasemmiston puoluekokousta. Kokoonnumme satapäin harmaana marraskuun viikonloppuna Vantaalle. Kokous ei kuitenkaan tule olemaan harmaa vaan kiihkeä poliittinen viikonloppu, jossa linjataan vasemmistoliiton tulevia tavoitteita ja valitaan puolueelle johtohenkilöt, joiden ohjauksessa menemme kohti eduskuntavaalivoittoa.

Vielä kerran, tervetuloa Tampereelle ja voimia meille kaikille taas tähänkin poliittiseen syksyyn.