Iloista ja rohkeaa Pride-kuukautta kaikille. Pride on protesti, vaihtoehto ja iloinen juhla, jota vietetään sekä isoissa kaupungeissa, mutta myös pienemmillä paikkakunnilla. Jokainen Pride-tilaisuus on yhtä arvokas ja merkittävä, oli mukana 50 000 ihmistä tai 5 ihmistä. 

Me olemme osa maailmanlaajuista Pride-liikettä, joka lähti siitä, että New Yorkin Stonewallin alueen seksuaali-ja sukupuolivähemmistöjen ravintoloihin kohdistuvat säännölliset väkivaltaiset ratsiat kaatoivat meidän sateenkaariyhteisön kupin nurin. He totesivat, että nyt riittää. Rohkeat aktivistit Marsha P Johnson ja Sylvia Rivera olivat 57 vuotta sitten Stonewallin kapinan keulahahmot. He yhdessä yhteisön kanssa nousivat vastustamaan poliisien väkivaltaa ja loivat samalla maailmanlaajuisen Pride-liikkeen. Olen ikuisesti kiitollisia Sylvialle ja Marshalle ja muille rohkeille aktivisteille jotka laittoivat oman turvallisuutensa alttiiksi taistellessaan ihmisoikeuksien puolesta. 

Vaikka voimme nimetä muutaman merkittävän ihmisen, jotka aloittivat Pride-liikkeen, on kyse kuitenkin aina joukoista. Joukot muuttavat maailmaa. Tämäkin Pride-tapahtuma on täällä, koska on ollut joukko ihmisiä jotka haluavat tämän järjestää. Ihmiset haluavat antaa oman aikansa ja energiansa yhdenvertaisuus ja ihmisoikeustyölle. Kiitos siis jokaiselle joka on ollut mahdollistamassa tämän Priden onnistumisen. 

Rakas Pride-yleisö

Kun katsotaan Pride-liikkeen alkua, niin selvää on, että eteenpäin on tultu. Yhdenvertaisuudessa, tasa-arvossa ja ihmisoikeuksissa voidaan kuitenkin ottaa myös takapakkia, kuten maailmalta näemme. Niistä yhtenä esimerkkinä on transnaisiin kohdistuva viha ja ihmisoikeuksien kaventaminen.  

YK:n raportin mukaan naistenoikeudet ovat taantuneet viime vuosina lähes neljäsosassa maailman maista. Kehityksen taustalla vaikuttavat muun muassa demokratian heikkeneminen, ilmastonmuutos, konfliktit ja sodat. Raportti korostaa myös naisvihan yleistymistä sekä sitä, että tasa-arvon vastustajat pyrkivät aktiivisesti murentamaan yhteistä käsitystä keskeisistä oikeuksista, kuten aborttioikeudesta. 

Taantumukselliset ja vaaralliset äärioikeistolaiset liikkeet siis nostavat jälleen päätään. Tämä ei ole tapahtunut umpiossa vaan eriarvoistavan uusliberalistisen politiikan seurauksena. Samaa jatkumoa tekee tämä hallitus leikkaamalla sosiaaliturvasta, koulutuksesta ja kaikesta siitä, mikä on kasvualusta hyvälle ja vakaalle yhteiskunnalle. 

Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen eurooppalainen kattojärjestö ILGA-Europen viime vuoden vuosiraportti kertoo, että sateenkaarivastaisuus on nousussa, mikä on äärimmäisen huolestuttavaa. Sateenkaarivastaisuus on suorassa yhteydessä äärioikeiston ja autoritäärisen politiikan nousuun. Sateenkaari-ihmisten ihmisoikeuksia halutaan kaventaa ja kuten olemme muun muassa Iso-Britaniasta nähnyt, niitä myös kavennetaan. Tämä ei ole poliittinen sattuma, koska sellaisia harvoin on. Vaan tämä on osa isompaa antigender-liikettä. 

Antigender-liike on lukuisia taantumuksellisia poliittisia voimia yhdistävä liike, jonka ytimessä on ultrakonservatiivisissa arvoissa ja tavoitteissa. Liike keskittyy vastustamaan sateenkaarioikeuksia ja sukupuolten tasa-arvoa, mutta sillä on tiiviitä yhteyksiä muun muassa islamofobisiin, antisemitistisiin ja muihin rasistisiin liikkeisiin. Antigender-liike saa valtavia summia toimintarahaa kristillisiltä ja äärioikeistolaisilta tahoilta ympäri maailman, pääasiassa Yhdysvalloista ja Venäjältä. 

Britanniassa antigender-toimijat, joihin kuuluu muun muassa kirjailija J. K. Rowling, ovat viime vuosina olleet näkyvästi edistämässä erityisesti transnaisten ihmisoikeuksien kaventamista. Samalla transihmisiin kohdistuva vihapuhe ja viharikokset ovat lisääntyneet merkittävästi, mikä valitettavasti kertoo transnaisiin kohdistuvan systemaattisen vihan ja ihmisoikeuksien rajaamisen onnistumisesta. Samaan aikaan Britanniassa on poliisi kuvannut kaikkiin naisiin kohdistuvan väkivallan lisääntymisen olevan jo hätätila. Naisviha, transviha ja muu vähemmistöviha kulkevat käsikädessä. Siksi tasa-arvo ja yhdenvertaisuuspolitiikkaa tehdään aina kaikille, ei vain osalle. 

On aivan kestämätöntä, että katseet kohdistuu transihmisiin, jotka ovat prosentti koko väestöstä. Ollaan väärän prosentin kimpussa. Meidän pitää katsoa sitä prosenttia väestöstä jolle on kasaantunut suurin osa vauraudesta. Varallisuus ja vauraus keskittyy yhä voimakkaammin, ja tämä kehitys on nopeampaa kuin tuloerojen kasvu. Vaurauden kasaantuminen lisää yhteiskunnallista epävakautta, vähentää sosiaalista liikkuvuutta ja on kaiken kaikkiaan vaan helvetin tuhoisaa politiikkaa maapallolle ja ihmisille. Toisin kuin transihmisten ihmisoikeuksien edistäminen. 

Rakas pride-kansa

Rakkaus, onni ja ilo on tehty jaettavaksi. Rakastan termiä; Queer-joy, joka on anteeksipyytelemätöntä iloa, aitoutta ja resilienssiä. Jolla kuvataan, että elämä sateenkaaren väreillä ei ole kurjuutta ennen loputonta kurjaa kohtaloa, vaan täynnä iloa. Vaikka poliittisesti ajat ovat kovat, on meidän yhteisössä paljon iloa. Meillä on enemmän kuin koskaan kirjallisuudessa onnellisten loppujen sateenkaaritarinoita, jotka luovat toivoa ja onnea sateenkaari-ihmisille. Me luomme Pridellä onnea ja rakkautta. 

Viime viikonloppuna juhlimme Hämeenkyrössä Prideä. Tänään kuitenkin luimme, että Priden juontaja Aleksi oli joutunut Priden jälkeen vihan ja väkivallan kohteeksi. Jos joku miettii miksi näitä pridejä vielä pidetään ja onko näillä väliä, niin on. 

Haluan, että jokainen sateenkaari-ihminen saa elää vapaana riippumatta asuuko Helsingissä, Eurajoella vai Ylöjärvellä, isossa yhteisössä tai pienessä. Jotta sateenkaarinuorella on jokaisessa kodissa ja koulussa turvallista, työpaikoilla uskaltaa olla justiinsa sellainen kun on ja että kun ikää tulee niin vanhuspalveluissa ei joudu takaisin kaappiin.

Suuresti ihailemani aktivistijoukko tarratoimikunta, eli lestaadiolaisliikkeen sisällä toimiva sateenkaariyhteisö, on julkaissut kesän tarroja joissa yhdessä lukee: homous ei ole risti kannettavaksi vaan ilo elettäväksi. Ja niin se juuri on, tämä on iloa elettäväksi. 

Ihana Pridekesää