Julkaistu Kansan Uutisissa 26.2.2022
Suojellaan susia
Olin alkutalvesta Kainuussa vasemmistoliiton vieraana ja kuten aina paistelimme toreilla ja turuilla makkaraa. Sain Sotkamon torilla kysymyksen, jota osasin odottaa: mitä mieltä olet susista. Tunnustin kysyjälle heti alkuun, että pelkään karhuja. Kerroin, että pelkään niitä niin, että ne estävät minua retkeilemästä alueille jossa on paljon karhuhavaintoja. Kysyjä oli ihmeissään, miten sä niitä karhuja pelkäät, eihän niitä koskaan edes tapaa. Ei tapaa niitä susiakaan sanoin. Kysyjä hymähti. Näin ehkä hivenen hymyäkin.
Olen lukenut ja harjoitellut miten toimia jos kohtaan metsässä karhun. Pelkoa ei lievennä se, että on äärimmäisen epätodennäköistä ikinä metsäretkillään kohdata yhtään suomalaista suurpetoa, karhua, sutta, ilvestä tai ahmaa. Voin siis ymmärtää susiin ja muihin petoihin kohdistuvaa pelkoa, minäkin pelkään.
Pelko on myös tunteena aina henkilökohtainen ja sitä on toisen turha mitätöidä. Pelko on luonnollinen reaktio uhkaavaan tilanteeseen ja se varoittaa meitä. Susien kohdalla on näkyvissä, että monen pelko sekoittuu vihaan ja siksi ollaan valmiit lahtaamaan susia.
Se ei kuitenkaan saa ohjata politiikkaa. En suostu tekemään eläimiä ja suurpetoja koskevia poliittisia kantoja oman pelon perusteella. Luonnossa tulee aina olemaan epämiellyttäviä ja pelottavia asioita, eikä niitä pidä poistaa meidän mukavuudenhalun vuoksi. Soita ei voida kuivattaa, ettei jalat kastuisi, eikä eläimiä voida poistaa luonnosta koska ne pelottaa tai koska niitä vihataan.
Suurpedot eivät ole kiinnostuneet ihmisistä, päinvastoin. Me ihmiset olemme heistä paljon kiinnostuneempia kuin he meistä. Susi ja muut suurpedot ovat elimellinen osa Suomen monimuotoista luontoa. Elämme kuudetta sukupuuton aaltoa, jossa ihmiset toimet hävittävät lajeja hirvittävällä tahdilla. Näyttää siltä, että meillä halutaan olla lisäämässä lajikatoa, eikä suinkaan suojelemassa sitä. Susi on Suomen luonnossa uhanalainen ja sitä tulisi suojella, eikä missään nimessä antaa lisää kaatolupia. En ymmärrä mitä haittaa on susilaumasta joka elää sysimetsässä ihmisten ulottumattomissa.
Meidän ihmisten on pakko ottaa pää pois pelon pensaasta, kohdattava tekemämme luontokatastrofi ja toimittava sen mukaisesti. Yksi osa sitä on suojella luonnossa elävät eläimet ja heidän elinympäristönsä. Suurpedot saa pelottaa, mutta se pelko ei saa olla politiikan teon peruste.